tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kisatavoite lyöty lukkoon

Noniin, nyt se on virallista. Eilen tavattiin valmentajan kanssa ja päädyttiin siihen lopputulokseen, että kisoja aikaistetaan vuodella syksylle 2016.

Vaikka aloite kisa-ajankohdan siirtämisestä tulikin itseltäni, ymmärsi valmentaja motiivini ja tsemppasi, että vuodessa kroppaa saa muokattua todella paljon, kun vain noudattaa ohjeita. Tämän ensimmäisen jakson aikana lipsuin ruokavaliosta (myönnetään), mutta treeneihin sitouduin täysillä ja muutosta olikin sitä kautta havaittavissa. Uusi treeniohjelma on siis selvästi alkanut toimia! Luotan myös siihen, että mikäli kevääseen mennessä kehitystä ei ole tullut tarpeeksi, valmentajani sanoo sen suoraan ja silloin järkevintä on siirtää kisoja seuraavaan vuoteen.




Miksi sitten haluan lähteä kilpailemaan vuotta aiemmin, vaikka tiedän, että vastassa on paljon paremmassa kunnossa olevia kilpailijoita? Tai kuten ystäväni asian ilmaisi "keskeneräisenä"? 

Itse näen asian niin, että syksyn 2016 kisat eivät tulee jäämään viimeisiksi kisoikseni, vaan ne ovat minulle vasta se ensimmäinen etappi. Toki olisimme voineet pitäytyä tavoitteessa kisata vasta kahden vuoden päästä, jolloin kehityskaudestakin olisi tullut paljon pidempi. En kuitenkaan usko, että silloin minulla olisi ollut motivaatiota tiukan ruokavalion ja treeniohjelman noudattamiseen, kun kisat olisivat olleet niin kaukana tulevaisuudessa. Nyt kisat kolkuttelevat jo vuoden päässä, joten on pakko pysyä motivoituneena tai asiaa kisalavoille ei ole. Toinen syy on se, että olen ihminen, joka innostuu todella helposti erinäisistä asioista. Esimerkkinä mainittakoon, että olen opiskellut viittä eri tutkintoa, joista yhtäkään en ole saanut käytyä loppuun. Tämä on kuitenkin sellainen asia, jossa haluan onnistua. Haluan näyttää itselleni, että minusta on viemään kisaprojekti loppuun saakka. Jos ja kun siihen pystyn, niin sitten pystyn mihin vain! :)


Tuleva vuosi tullaan etenemään niin, että kaloreita aletaan nostamaan pikku hiljaa. Näin tulevalle kisadieetille päästään lähtemään mahdollisimman suurilla kaloreilla, joka taas helpottaa dieetin loppuun viemistä. Jännityksellä odotan miten kroppa alkaa suhtautua kasvaviin ruokamääriin. Mielen sopukoissa on käynyt kuva Bulkki-Marista, joka on saanut painoa kymmenen kiloa lisää.. Mulle on myös tulossa elokuussa parin viikon treenitauko leikkauksen takia, joka omalta osaltaan tuo lisäjännitystä tähän kaikkeen. Onneksi mulla on osaava valmentaja, joka osaa ottaa huomioon kaiken tarvittavan. :)


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Fitness Cover Girl osakilpailu ja ekat "oikeat" kuvaukset

Ne jotka seuraa mua Instagramissa (@marivepsalainen) tietääkin jo, että osallistuin viikonloppuna Fitness Cover Girl osakilpailuun Savonlinnassa. Valitettavasti jatkopaikka jäi saamatta, mutta kokemuksena reissu oli aivan mieletön! Onnea vielä jatkoon päässeille, unohtui onnitella siinä kaikessa tohinassa. :)




Kuvat: Johanna Loiri

Kilpailu käytiin yökerhossa, tarkemmin ottaen Club Colossa ja se sisälsi neljä eri kierrosta. Tuomareiden haastattelun (joka käytiin suljettujen ovien takana), treenivaatekierroksen, bikinikierroksen ja bilemekkokierroksen. Kilpailun lopuksi julistettiin yleisön suosikki huutoäänestyksen perusteella ja kolme tuomareiden valitsemaa jatkoon menijää. Olimme huonekaverini kanssa hotellilla vasta yöllä kolmen aikaan, joten kilpailupäivä oli todella pitkä ja yllättävän rankka. 


Mekko: HerSecret.fi

Kilpailussa käyttämäni mekon sain yhteistyön kautta HerSecret.fi verkkokaupasta. Kiitos paljon HerSecret!


Lauantaiaamuna heräsin kahdeksan maissa vain neljän tunnin unien jälkeen. Yritin kyllä jatkaa unia, mutta jännitys vei voiton. Olin nimittäin sopinut sporttihenkiset kuvaukset lauantaille erään kuvaajan kanssa. Olin perjantaista asti pitänyt ruokavalion suolattomana ja juonut vettäkin minimimäärän, joten lauantaiaamusta maha näytti aika littanalta.


Kuvaukset kestivät pari tuntia. Ensin otimme toiminnallisempia kuvia Gym42:n CrossFit-salilla, jonka jälkeen siirryimme ryhmäliikunta-salin puolelle kuvaamaan alusvaatekuvia. Vielä en ole saanut kaikkia kuvia, mutta alla muutama maistiainen. Vaikka omaan kuntooni en olekaan vielä tyytyväinen, niin kuvaajalla oli tosi kivoja ideoita, miten kroppani saataisiin näyttämään mahdollisimman hyvältä kuvissa. 



Kuvat: Vesa Lýra

Kuvausten jälkeen lähdin ajamaan kotiin. Kotiin päästyäni olin aivan sippi ja nukuin päiväunet. Sunnuntaiaamukin meni vielä horroksessa ja jouduin nukkumaan päiväunet toistamiseen. Ei ole tuo iltaelämä minua varten, kun rytmitkin menee ihan sekaisin.. Itseasiassa sen verran sekaisin, että tältä viikolta jäi yksi salitreeni välistä. Ei hyvä, mutta jos kroppa ja mieli on väsynyt niin minkäs sille voi.

Huomenna on edessä toinen tapaaminen valmentajani kanssa. Omassa päässäni olen jo suunnitellut tulevaa, mutta annan valmentajan päättää miten tästä lähdetään etenemään. Itse olen siis päätynyt siihen tulokseen, että haluaisin aikaistaa kisatavoitetta. Mutta jos siinä ei ole järkeä, niin sitten pysytään entisessä suunnitelmassa kavuta kisalavalla kahden vuoden kuluttua. Infoan huomenna mihin päätökseen tulimme. :)

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!



perjantai 12. kesäkuuta 2015

Questholic

Hei, olen Mari ja olen Questholisti. Jaa että mikä??



Mennäänpäs hieman ajassa taaksepäin. Nuorempanahan sairastin bulimiaa, joka oksentelun loputtua muuttui pelkäksi ahmimiseksi. Yhä minulla on viha-rakkkaus-suhde ruokaan ja syöminen saattaa lähteä helposti lapasesta. Kuten nyt tässä parin viikon aikana kun olen vetänyt proteiinipatukoita enemmän kuin laki sallii. Kaikkihan sai alkunsa siitä, kun huomasin Quest Barien olevan alennuksessa eräässä nettikaupassa. Ajattelin, että siinähän säästäisi pitkän pennin kun ostaisi patukoita välipalaksi isomman satsin kerralla. VIRHE!!! Yksi patukka onkin helposti kaksi ja kohta huomaat että olet syönyt jo puolet päivän kaloreista..



Mulla on selkeästikin paljon asioita selvitettävänä oman pään kanssa ja aion ottaa asian puheeksi myös ensi kerralla valmentajan kanssa tavatessa. Onneksi kisasuunnitelmat ei ole vielä lähitulevaisuudessa, koska jos nyt pitäisi lähteä rankalle dieetille, niin katastrofin ainekset olisivat aikalailla kasassa. Dieetin saattaisin vielä kituuttaa läpi, mutta pahoin pelkään että viimeistään sen jälkeen homma menisi sananmukaisesti läskiksi.

Enää mua tässä stressaakin se,että menin viime kuussa sopimaan sekä kuvaukset että edustustehtäviä parin viikon päähän ja tarkoitus olisi esiintyä mm. bikineissä. En nyt sano että olisin lihonut, mutta ei tämä kunto ole kyllä edistynytkään patukoiden mussutuksen seurauksena. Katsellaan mitä seuraavat pari viikkoa tuo tullessaan. Onneksi sentään treenit olen tehnyt ohjelman mukaisesti ja kohta olisikin viikon jalkajumpan vuoro.

Sellaisilla hieman ankeammilla kuulumisilla tähän viikonloppuun. Kunhan saan oman pään kuntoon, niin mua kiinnostaisi lähteä opiskelemaan ravintovalmentajaksi. Uskoisin, että mulla olisi todella paljon annettavaa samojen asioiden kanssa kamppaileville. Voi kun itsekin olisin älynnyt hakea ammattilaisen apua ajoissa, niin kaikkea ei olisi tarvinnut oppia kantapään kautta.

Muita Questholisteja tai ravintovalmentaja-koulutuksen käyneitä?

P.S. Selvennettäköön vielä, etten toki kaikkia ylimmässä kuvassa olevia patukoita ole syönyt. Muutaman laatikon möin suoraan pois ja kaapissa on vielä aikamoinen kasa patukoita jäljellä. Luultavasti myyn loput pois pilkkahinnalla kavereille, jotta pääsen niistäkin eroon. Tällä hetkellä on sellainen tunne, ettei enää koskaan patukoita minulle, mutta kun illan tullen alkaa taas pinna kiristymään kotihommien, lasten nukutuksen ja muun sellaisen takia, niin mieli voi helposti muuttua..