keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Reseptivinkki: Unelmanpehmeä marjarahka

Kyllästyttääkö ainainen rahkan popsiminen? Tässäpä vinkki jolla tuunaat iltapalarahkan uudelle tasolle!


Unelmanpehmeä marjarahka

rahkaa
hieman rasvatonta maitoa
pakastemarjoja
(makeutusainetta)

1. Vatkaa maito sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Sekoita pienissä erissä joukkoon maitorahka.
3. Lisää marjat ja tarvittaessa makeutusainetta (itse käytin steviaa).

Ohjeen tähän rahkaan sain valmentajiltani. En koskaan ennen ole kokeillut vatkata rasvatonta maitoa, mutta maito vatkautui todella nopeasti. Vaahto tuo rahkaan pehmeyttä ja tekee annoksesta isomman ja täyttävämmän oloisen. Reseptiin ei ole laitettu tarkkoja määriä, mutta maitoa ei tarvitse käyttää paljon, noin puolet rahkan määrästä riittää. 

Vinkki! Maitovaahto saattaa lässähtää helposti, tämän estämiseksi rahkan voi myös sekoittaa vaahdon joukkoon käsin kevyesti nostellen.


maanantai 23. helmikuuta 2015

Revitty hammas ja muuta mukavaa


 Tänään aamu alkoi isomman pojan hoitoon viemisellä, jonka jälkeen minulla oli hammaslääkäri. Mulla on jonkun aikaa vaivannut viisaudenhammas ja se poistettiinkin heti samalla reissulla. Itse poisto oli kivuton toimenpide, mutta puudutteiden vaikutusajan loppumisen jälkeen on jomottanut ikävästi. Tämän päivän ruokailut onkin menneet lähinnä sosekeittolinjalla ja kohta otettava taas särkylääkettä että saisi paremmin unen päästä kiinni.

Kasvissosekeittoa ja raejuustoa. Nam!

Mietin pitkään, että kehtaanko julkaista itsestäni näitä epäonnistuneita poseerauskuvia tiimipäivältä, mutta mitä sitä turhia peittelemään. Mua jännitti aivan sairaasti, ja se kyllä näkyy. Lisäksi oli todella vaikea hahmottaa noita asentoja, kun ei voinut tarkastaa niitä peilin kautta. Anyway, oon ylpeä itsestäni että kehtasin astella tiimikaverien eteen tuossa kunnossa! Ensi kerralla ei jännitä enää niin paljon ja kroppakin on jo ihan eri näköinen.

Mikäli huomenna olo ei ole enää kuin turpaan saaneella, niin lähden heti aamusta salille. Vuorossa olis jalkapäivä, jei! Tai miten sen nyt ottaa, vähän sellainen viha-rakkaussuhde noihin jalkapäiviin. Jalkatreenit on tosi rankkoja, mutta treenin jälkeen on kyllä aina niin huippu fiilis.  

Nyt voisi koittaa mennä kerrankin ajoissa nukkumaan, toivottavasti muilla oli vähemmän kivulias viikon aloitus kuin meikäläisellä. :)


lauantai 21. helmikuuta 2015

Ensimmäinen tiimipäivä

Tänään vietettiin Fysiomakerin tiimipäivää Kuopiossa. Ohjelmassa oli treenausta, kiipeilyä, poseerausharjoitukset ja käytiin myös syömässä yhdessä RAX:ssa.

Itsellä oli päivän treeninä selkä ja treenikaverina yksi valmentajista. Sai taas hyviä tekniikkavinkkejä ja hieman varmuutta omaan tekemiseen. Pitää vaan hommata ne Versa Gripsit, saa keskittyä ite treeniin eikä kaikki voimat mene tangosta kiinni pitäessä. :) Ne siis seuraavana ostoslistalla!

Kiipeily oli kiva kokemus, kiipeiltiin sekä matalampaa seinää ilman köyttä että korkeampaa köyden kanssa. Kädet oli kyllä kovilla, ja suurimman osan aikaa ihailinkin muiden kiipeilyä.

Poseerausharjotuksissa menin itsekin kokeilemaan asentoja tiimikaverin yllyttämänä. Jännitti kyllä ihan sikana ja varsinkin kun päällä oli pelkät treeniliivit ja shortsit! Kunto kun on tällä hetkellä vielä aika pehmeä. :D Mutta ensi kerralla ei varmasti jännitä enää niin paljon, nyt vaan kovaa treeniä poseerauksien kanssa niin eiköhän kehitystä tapahdu silläkin saralla. :) Jos saan käsiini julkaisukelposia posekuvia niin voin laitella niitä tänne bloginkin puolelle.

Päivän päätteeksi käytiin vielä RAX:ssa syömässä. Olin varautunut siihen, että oon pelkällä salaattilinjalla mutta suureksi yllätykseksi valmentaja anto luvan syödä puolikkaan pizzan ilman juustoa. Oli muuten hyvää! :) suosittelen kyseistä ravintolaa kyllä kaikille, mahdollisuus on syödä hieman terveellisemminkin niin halutessaan. Eikä maksa kun 9,95 plus kolme euroa lisää jos haluaa tilata pizzan omilla täytteillä.

Nyt on kyllä ihan kuitti olo, eli eikun iltavitamiinit naamaan ja unille. Huomenna aamu starttaa salilla ja päivällä mennään juhlistamaan kummitytön synttäreitä. Kivaa viikonloppua kaikille! :)

torstai 19. helmikuuta 2015

Projekti etenee



Hellurei! Pikaiset päivitykset taas täältä suunnalta. Valmennuksen aloittamisen (ja pienen alkunotkahduksen) jälkeen kroppa on lähtenyt muuttumaan hyvää vauhtia. Herkkuja tekee vieläkin mieli, mutta oon päättänyt että niihin en koske. Katotaan nyt eka, millasiin muutoksiin tän kevään aikana vielä päästään!


Maanantaisin ilmoitan valmentajille aamupainon. Tänään kävin ihan huvin vuoksi aamulla vaa'alla ja maaginen 65 kilon raja on pian rikki. Mun paino on siis aikojen saatossa vaihdellut kovasti, mutta koskaan se ei ole mennyt paljoa alle tuon. Kesällä 2013 kun laihdutin häitä varten, niin paino kävi alimmillaan muistaakseni 64,7 kilossa ja siitä se sitten jatkoikin iloisesti nousuaan kunnes tulin uudestaan raskaaksi..



Sain myös mun lisäravinnetilauksen ja niitähän tuli kunnon satsi. Päätin että nyt panostan tähän juttuun sataprosenttisesti, lisäravinteita myöten. Toki monipuolinen ruokavalio on kaiken perusta, mutta kun treenaa salilla sen 5-6 kertaa viikossa, niin ei noista varmasti haittaakaan ole.

Ruokavaliosta sen verran, että tykkään siitä ihan hurjasti! Ruokavalio suunniteltiin just mun mieltymysten mukaan ja aterioihin saa kivaa vaihtelua esim. kasviksia vaihtamalla. Myös valipalalle ja iltapalalle on monia vaihtoehtoja, joista valita. Ehdottomasti suurin suosikki on kuitenkin iltapalapannari, jonka saan syödä aina treenipäivinä. Oikein aina odotan iltoja, että pääsee herkuttelemaan. :D Pohjassa on kananmunia, heraa, kaurahiutaleita ja banaani ja päällä marjasurvosta. Nam! <3

Nyt velvollisuudet kutsuu, eli eikun välipalaa värkkäämään itselle ja pojille. Isommallakin on tänään kotipäivä, niin vilinää on riittänyt. Voisinkin joskus värkätä postauksen miten oikein arkeni rytmitän kahden pienen lapsen kanssa. Itseasiassa mun mielestä äitiysloma/vanhempainvapaa on just passeli aika elämäntapamuutokseen, mutta siitä siis enemmän ensi kerralla. :)

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Pakko syödä tilaisuuden tullen

Heippa, pitkästä aikaa tekstiä tänne bloginkin puolelle. Oon maanantaista asti ollut yksin lasten kanssa kotona ja tekisi mieli sanoa miten hirmu kivasti mulla on mennyt, mutta totuus on aivan jotain muuta. Vaikka oon päässy käymään salillakin niin viime päivien syömiset on menny vähän niin ja näin. Jostain syystä mulle iskee aivan hirveä himo mässäilyyn, kun jään yksin.

Normaalisti mulle ei siis tee tiukkaakaan dieetata, enkä kehtaakaan lipsua ruokavaliosta miehen tai kenenkään muun nähden. Mutta jos mies on poissa pidempään, esim viikonlopun ajan, niin mä jotenkin ajattelen että nyt ei ole ketään näkemässä mun mässäilyä ja kontrolli pettää ihan totaalisesti. Kaikki tää sai alkunsa viikonloppuna, kun oltiin Kuopiossa ja mun treenien jälkeen mentiin Raxiin syömään. Alku meni vielä ihan lupaavasti; paljon salaattia kera broilerin, kananmunien ja raejuuston, lisäksi pari siivua pizzaa. Tämän jälkeen kontrolli pettikin ihan totaalisesti kun maistoin pehmistä. Sitä meni yksi annos.. toinen.. ja vielä kolmaskin! Lauantain jälkeen oonkin joka päivä syönyt enemmän tai vähemmän ohi ruokavalion, makeanhimo vaan jää niin voimakkaana mulle päälle enkä pysty vastustamaan sitä.

Paitsi tänään. Voin kertoa, että kaupassa teki tiukkaa olla ottamatta sitä suklaalevyä tai jätskipakettia, mutta niin vaan selvisin houkutuksista! Tää päivä on mennyt kärsiessä, mutta huominen menee varmasti jo paremmin. Etenkin kun mulla on vuorossa taas salipäivä - enempi tekemistä ja ruokaa luvassa. Runsaan viikon päästä olis myös eka tiimipäivä, en malta odottaa! Ihana päästä treffaamaan niin motivoivaa porukkaa, joukossa mm. tän kevään Fitness Classic-kilpailijoita. :)

Jääkaapin ovesta.



keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Ruokavalion muutos

Oon nyt kolmatta päivää uudella ruokavaliolla. Oikeastaan ensimmäistä kertaa mulla on nälkä ruokailujen välissä ja kelloa tulee katsottua vähän väliä että millon pääsee taas syömään. Ennen en oo ollu niin tarkka ruoka-ajoista, mutta nyt oon pitäny huolen siitä, että ruokailujen välillä olis taukoa se kolmisen tuntia. Siis VÄHINTÄÄN kolme tuntia. Jos mä saisin ite määrätä syömistahdin, niin oisin syöny iltapalan jo ennen Pikku Kakkosen alkamista. :D Oon nyt kaiken lisäksi flunssassa, ja koska en pääse treenaamaan, on ruoan määrä vielä himpun pienempi kuin mitä treenipäivinä saisin syödä.


Uskon että maha kuitenkin tottuu näihin annoksiin, jotka siis kuitenkin ovat vielä ihan kivan kokoisia. Lähinnä tää taitaa olla mun mielihaluista kiinni, nyt kun esim. pasta ei kuulu mun ruokavalioon niin sitä tekee mieli ihan julmetusti. Ennen valmennuksen alkamista pidin myös viikon ajan rennompaa otetta syömisten suhteen, joten sitä tottui siihen että sai ottaa vaikka banaanin jos mieli teki. Viimeisenä iltana tein myös mustikka-vadelmamuffinseja ja voi että oli muuten hyviä!

Uskon että tällä ruokavaliolla pitäisi painon alkaa tippua. Tarkkoja kalorimääriä en tiedä, mutta miinuksen puolella mennään joka tapauksessa. Maanantaisin otan aamupainon ja sen mukaan tehdään muutoksia ruokavalioon tarvittaessa. Jännää. :)

Mietin että huomenna kävisin salilla vetämässä kevyen treenin ja muistuttelemassa mieleen viime viikonloppuna opittuja tekniikoita. Lauantaina on nimittäin jo seuraavat tekniikkaharjoitukset ja uutta asiaa tulee taas varmasti. Sitten oliskin saliohjelmat käyty tekniikoiden osalta ja pääsee treenaamaan ihan kunnolla. :)

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Viikonlopun vipinää - valmennus starttasi!

Istun tässä juuri bussissa matkalla Kuopioon. Eilen oli ekat tekniikkaharjoitukset valmentajan kanssa ja tänään jatkuu. :) Eilen treenattiin jalkoja ja kyllä se vaan iski vasten kasvoja miten SURKEA oon kyykkäämään. Normaalisti kun treenaan yksin salilla, niin kyykkyjä ei tule todellakaan vietyä alas asti! Nyt kun valmentaja oli varmistamassa (lue pakottamassa) niin kyllä se oikea tekniikka alko pikku hiljaa löytyä. Mut kyykky on kyllä mun ehdoton inhokki ja toisaalta se on myös se missä haluaisin kehittyä ja olla vielä joskus hyvä.

Treenin loppuvaiheilla kävi vielä sellanen ikävä juttu, että tein jalkaprässiä sen verran niskat jumissa että sain elämäni ensimmäisen ponnistuspäänsäryn. Onneks mies tuli hakemaan mut salilta, bussilla olis aika ikävä ollu lähteä reissaamaan anopin luo ja autolla ajo ei ois tullu kysymykseenkään. Eilen illalla jo luulin päässeeni päänsärystä eroon mutta yöllä se tuli takaisin. Nyt siis nappia vaan naamaan ja tänään pitää koittaa tehdä treenit vähän rennommalla otteella.

Kuukausien pähkäilyn jälkeen hankin vihdoin jäsenyydenkin kuntokeskukselle. Tuossa salissa on se hyvä puoli, että halutessa pääsen käymään vaikka venyttelytunneilla (ei olis pahitteeks) ja Vierailupassilla voi käydä muilla saman ketjun saleilla treenaamassa 2 kertaa/kk. Näin ollen en siis joudu maksamaan yleensä näistä Kuopiossa olevista treeneistä mitään salimaksuja ollenkaan. :) Nyt vaan sormet ristissä että orastava flunssa ei ottais otetta ja päänsärkykin hellittäis niin pääsis ens viikolla treenaamaan jo uutta ohjelmaa!