keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Uudenvuodenlupaus

Joko on uudenvuodenlupaukset valmiina? Oma lupaukseni tulevalle vuodelle on pudottaa rasvaprosenttia kymmenen prosenttiyksikön verran. Sen jälkeen katsotaan miltä kroppa näyttää, ja tehdään uusia tavoitteita. Ehkäpä silloin olisi jo ihka oikean valmennuksen aika?

Illasta menen salille, vuorossa etureidet. Kävin tänään muuten fysioterapeutillakin kipuilleen olkapään takia. Syyksi paljastui totaalijumissa oleva yläkroppa, jatkossa siis panostettava enemmän kehonhuoltoon! Nyt lähden vielä nopsaa käyttämään koiran ulkona ennen kuin raketit alkavat paukkumaan.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! :)

P.S. Minut löytää myös Instagramista nimellä marivepsalainen :)


maanantai 29. joulukuuta 2014

Tee asioita jotka tekevät sinut onnelliseksi

Eilen perheemme sai kuulla suru-uutisen, että eräs läheisemme oli menehtynyt yllättäen. Uutinen oli shokki kaikille, eikä tapahtunutta voi vieläkään uskoa todeksi.

Tapahtunut sai minut miettimään elämää, ja sitä, mitä siltä haluan. Niin kornilta kuin se kuulostaakin, päätin eilen että jonain päivänä vielä nousen sinne bikini fitness-lavalle, jos se vain minusta on kiinni. En halua enää koskaan palata vanhoihin elämäntapoihini, jolloin söin mitä huvitti ja vapaa-aika kului enemmän sohvan pohjalla kuin kuntoilun parissa. Koen myös olleeni koko elämäni ajan alisuorittaja, eikä kohdalleni ole vielä sattunut sellaista todella "omaa" juttua. Nyt uskon sen löytäneeni. Vihdoin olen löytänyt harrastuksen, tai oikeastaan elämäntavan, johon haluan panostaa sataprosenttisesti. Tottakai perhe tulee aina olemaan ensimmäisellä sijalla elämässäni, mutta myös unelmien toteuttamiselle tulee antaa sijaa!

 


Huomenna lähden salille starttaamaan uutta treeniviikkoa. Vaikka mieli on vielä maassa, tekee ihan hyvää saada välillä jotain muuta ajateltavaa. 

Muistakaa rakastaa läheisiänne, silloin kun se on vielä mahdollista. <3

torstai 25. joulukuuta 2014

Ihana kamala Joulu


Toivottavasti kaikilla on kiva joulu takana! :) Meidän perheellä tämä joulu meni sairastaessa, itse sairastuin aaton vastaisena iltana mahatautiin ja esikoinen kuumeeseen aattona.  Aattopäivä meni kyllä aikalailla huonoa oloa potiessa, makasin sohvalla kun muut availivat lahjojaan. :D Onneksi pöpö meni päivässä ohi, joten huomenna takaisin ruotuun ja salille!


Huonosta olosta huolimatta panostin jouluna sen verran,että meikkasin pitkästä aikaa. En siis todellakaan laittaudu koskaan arkisin, vaan ainoastaan silloin kun on jotkut juhlat tai erikoisempi meno tiedossa. Edellisen yön oksentelusta johtuen silmänympärykset olivat sen verran karmean näköiset verenpurkautumista johtuen, joten pakko oli peittää ne piiloon. Tuo mahatauti vahvisti muuten kovasti päätöstäni siitä, ettei yhtään raskautta enää, kiitos. Palkinto raskaudesta on mitä mahtavin, mutta odotus ja sen tuomat vaivat pahoinvointi mukaan lukien ei vaan oo mitään herkkua. 


Olin ilmeisesti ollut tuhmana, kun pukki toi mulle vaan pari lahjaa, esikoisen saadessa varmaan kymmenen pakettia. :D Tämä kirja tuli kahlattua läpi heti aattona, mielenkiintoista tekstiä kisoista kiinnostuneelle! Jos jotain asiaa olisin kaivannut, niin lisää kuvia tekstiä selkiyttämään. Esim. eri fitnesslajeja vertaillessa ei ollut laitettu mitään kuvia, jotta olisi nähnyt hieman sitä eroa eri lajien kisaajien välillä. Valmennettavien haastatteluihin olisin myös kaivannut lisää kuvia, vaikkapa vertailukuvaa valmennuksen alusta ja kisapäivältä. Onneksi netti on kisaajien blogeja pullollaan, jossa näitä muutoskuvia kyllä pääsee näkemään. :)

Aattona vielä mahataudin kourissa ollessani tuli mietittyä kaikenlaista. Luulen, että mieleni koki taas harppauksen näissä ruoka-asioissa eteenpäin. Vaikka tarjolla oli kaikenmaailman herkkuja ja muita jouluruokia niin unelmoin vaan että paha olo lähtisi pois ja pääsisin syömään kunnon ruokaa. :D Toki niitä ei niin terveellisiä juttujakin tuli sitten myöhemmin vedettyä, myös tänäänkin, mutta jotenkin niistä ei enää saa sellaista tyydytystä kuin ennen. Ja se olo mikä niistä tulee! Tänä aloitinkin päiväni kaurapuurolla. Mietin siis aamulla että mitäs hyvää söisin, mikäli olisi kuitenkin mahaystävällistä, no tein kaurapuuron maitoon ja oikein voisilmä päälle. :D Nam!

Mutta siis huomenna takaisin ruotuun niin ruokavalion kuin treeninkin osalta. Näitä vapaasyöntipäiviä nyt tuli näiden ensimmäisten parin kuukauden aikana enempi kuin kaksi, mutta oon päättänyt että enempää niitä ei tule koska haluan todellakin onnistua mun projektissa. Niinhän se on, että ei pidä lannistua epäonnistumisista vaan oppia niistä jotakin ja mennä eteenpäin. Ja sen olen todellakin oppinut, että jos mulle vielä kevään mittaan annetaan vapaasyöntipäivä, niin aion pitää sen ihan puhtaita hiilareita syöden. Tällaset mättöpäivät ei toimi mulla koska a) aloitan ne ennenkuin ois edes saanut ja b) jatkan niitä sinne oikeaan vapaasyöntipäivään asti. Ensi vuosi menee itseasiassa kokonaan ilman karkkia, tällä tavalla lupauduin tukemaan yhtä henkilöä lähipiirissä jos hän lopettaa tupakan polton. :)

Miten teidän joulu meni ja joko on uudenvuodenlupauksia mietitty?



maanantai 15. joulukuuta 2014

Ms. Fitness - ensimmäinen kuukausi

Nyt on ensimmäinen kuukausi valmennusta takana. Ruokalipsahdusta lukuunottamatta fiilikset ovat todella hyvät! Oon tykännyt todella paljon nelijakoisesta saliohjelmasta. Salin lisäksi oon tehnyt pari aerobista viikossa, ne ei ole mun lemppareita, mutta onneksi toisen aerobisen sai tehdä intervallitreeninä juoksumatolla tms suorittaen.

16.11.2014  

15.12.2014

Tämän valmennuksen myötä oon oppinut jättämään vaa'an kyttäämisen. Viimeksi oon käynyt vaa'alla viime viikolla, silloin paino oli about samoissa lukemissa kuin kuukausi sittenkin, eli 68-69 kilon välillä. Pitää joku päivä kaivaa mittanauha esille, ainakin vatsanseutu näyttäisi kuukaudessa hieman kaventuneen. Toki matkaa tavoitteeseen on vielä, mutta niin on tätä valmennustakin jäljellä viisi kuukautta! :D


 Nyt on menty pari päivää uutta treeni- ja ruokaohjelmaa. Ruokavaliossa kalorit tippui 2500 -> 2200 kaloriin hiilareita hieman karsimalla. Aerobisia lisättiin 2-3 -> 4-5 per viikko. Saliohjelmakin uudistui ja tykkään tästä uudesta ohjelmasta vielä enemmän kuin entisestä! Nyt kun oon uskaltautunut tekemään myös supersarjoja, niin esim. eilen pohjetreeni sai aivan uuden ulottuvuuden. Aiemmin en ole supersarjoja tehnytkään, kun oon käynyt sen verran ruuhkaiseen aikaan että tarvittavat laitteet on olleet varattuna. Nyt oon alkanut käydä salilla aamulla heti kahdeksan maissa. Kiva kun saa treenata aikalailla omassa rauhassa ja päiväkin lähtee ihan eri tavalla käyntiin kun tekee treenit heti aamusta. :)


Tällä hetkellä mun elämässä on paljon kaikkea kivaa menossa. Oon hieman sellanen ihminen, että kyllästyn helposti, jos mulla ei ole koko ajan jotain projektia menossa. Vaikka rakastankin todella paljon olla kotiäitinä, se ei vaan riitä mulle. Tarviin jotain "omaa juttua", että saan välillä unohtaa nämä joka päiväiset kotiaskareet. Sen takia aloitinkin tämän valmennuksen, jaksan paljon paremmin touhuta kotonakin lasten kanssa kun saan välillä tehdä omia juttuja. Mutta nyt rupesi tuntumaan että pelkkä elämäntapamuutos ei riitä, haluan vielä jotain enemmän! Senpä takia mulla onkin suunnitteillä palata osittain työelämään ja alkaa tehdä töitä omalla toiminimellä kauneudenhoidon parissa. Jänniä juttuja siis luvassa ensi vuodelle! :)



 




maanantai 8. joulukuuta 2014

Lipsuu, lipsuu

Tänään on pitäny meikäläisen dieetti yhtä hyvin kuin naapurin mummon jalka liukkaalla tiellä. Eli ei kovin hyvin.

Kelataanpas hieman taaksepäin. Oon hyväksyny sen, että meillä ei tule koskaan olemaan yhtä siistiä kuin niissä tyylikkäissä design-kodeissa, joita sisustuslehdissä näkee. Meillä on a) liikaa eläimiä b) liikaa lapsia c) liian vähän kiinnostusta kokoaikaiseen siivoamiseen. Pyrin kuitenkin pitämään kerran viikossa siivouspäivän, jolloin siivotaan koko talo kerralla ja pitkin viikkoa siivoilen sitten tarvittaessa ja laittelen tiskejä ja muuta pienempää. No, viime viikonloppuna mies oli kipeänä ja kahden lapsen sijaan niitä hoidettavia olikin sitten kolme.. voitte arvata miten mun suunnittelemalle siivouspäivälle kävi siinä vaiheessa. 
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viime yönä pienempi (lapsista) herätti muutamaan otteeseen. Molemmilla kerroilla annoin maitoa ja painuin takaisin nukkumaan. Kolmannen kerran heräsin kun isommalta oli tipahtanut tutti lattialle. Kävin antamassa tutin pojalle ja jatkoin unia. Heräsin neljännen kerran, kysyin paljonko kello on ja mies vastasi että kahdeksan. Voi paska. Pakko herätä. Lampsin isomman pojan huoneeseen. Poika itki kakat housussa taas kerran. Hyvää maanantaita vaan minulle.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kello on puoli neljä. Olen laittanut isomman pojista syömään. Itse istun lattialla ja syötän pienempää joka on sitterissä. Oma ruokani on vieressä muovirasiassa lähes koskemattomana, pienemmällä on niin kova nälkä että oma syöminen saa odottaa. Mies tulee töistä ja kysyy onko mitään ruokaa. Kehotan laittamaan pakastepitsan uuniin, en ole tänäänkään jaksanut kokata. 
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 Viideltä mies vilkuttaa hyvästiksi ja lähtee ajamaan kohti Helsinkiä. Edessä on iso tiskivuori ja kolme päivää lasten kanssa keskenään. Hermot alkaa kiristyä. Saisipa edes jäätelöä tai jotain. Päätän syödä illallisen jo nyt, ettei herkkuhimo vaan pääse yltymään liian kovaksi. Syön jauhelihariisimössön, pari porkkanaa ja xylitolpastilleja vielä jälkkäriksi. Vieläkin tekee jotain mieli.. tongin kaappeja. Löydän miehen viikonloppuisen karkkipussin jämät. Ratkean. Maistelen sipsejä, yök, en tykkää. Leivon mutakakun, uunista ottaessa se on kuiva kuin saharan aavikko. Hemmetti. Leivon toisen. Siinä vaiheessa olen syönyt taikinaa jo niin paljon, että itse kakku jää syömättä. Kerta se on ensimmäinenkin.


Okei, oikeasti elämäni ei ole noin ankeaa, pääsenhän minä kuitenkin käymään neljä kertaa viikossa salilla ja muutenkin olen päässyt aika helpolla esim. lasten kanssa. Pidemmän päälle voi kuitenkin pienetkin asiat kasautua ja alkaa tuntua ettei mistään tule mitään. Peset koneellisen pyykkiä, mutta silti likaisia on vielä parin koneellisen verran. Siivoat lelut lattialta, ja kohta ne ovat taas hujan hajan. Haluaisit asua siistissä kodissa, mutta aika ja jaksaminen ei vaan millään riitä. Turhaudut. Niin kauan kuin muistan olen ollut tunnesyöjä ja tällaisissa tilanteissa lopputulos on usein se, että ennemmin tai myöhemmin stressi käy vain sietämättömäksi ja repsahdan ahmimaan. Eihän se enää sellaista hullua ruoan mättämistä ole kuin joskus bulimia-aikoina, mutta pakonomaista syömistä kuitenkin. Vähän aikaa sitten tuttuni jakoi Facebookissa linkin, jossa kerrottiin että Suomeenkin on tullut ensimmäinen klinikka "suklaaholisteille". Silloin nauroin mutta en naura enää. Tämän päiväisen perusteella voisin sanoa, että itsellekään ei tekisi yhtään pahaa tuollainen parantola. Olenkin ajatellut, että jatkossa minun on parempi olla kokonaan ilman herkkuja. Vähän niinkuin alkoholistit ovat loppuelämänsä ilman alkoholia. Kyllähän minä varmaan vielä joskus tulen syömään muutakin kuin kanaa ja riisiä (niinkuin tietysti nytkin), mutta ainakin loppuvalmennuksen ajan syön vain sen mitä ohjeissa sanotaan, enkä pidä vapaasyöntipäivää vaikka sellainen annettaisiin.

Hieman on kyllä pettynyt olo, koska olin niin varma etten tulisi repsahtamaan kertaakaan tämän valmennuksen aikana. Olisinhan minä tietysti jouluna tullut syömään joka tapauksessa ohi ruokavalion, ehkä jopa enemmänkin kuin tänään, mutta repsahdus on silti aina repsahdus.


 

Mutta jotta tämä kirjoitus ei olisi pelkkää synkistelyä niin kyllä se elämä on välillä hymyillytkin! Toissapäivänä tein itselleni pitkästä aikaa geelikynnet ja huomennakin on kaikkea kivaa luvassa. Heti aamusta menen salille, myöhemmin kaveri tulee lapsensa kanssa kylään ja sen jälkeen olisi toiselle kaverille tarkoitus laittaa ripsienpidennykset tai ainakin värjätä ripset ja kulmat. Ja huomenna pidän vihdoin myös sen siivouspäivän! Viikonloppuna tulee myös täyteen kuukausi tämän valmennuksen parissa ja saan uuden ruokavalion ja treeniohjelman, niitä odottaessa. :)

 

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulu (ja vapaasyöntipäivä) on jo ovella

Tuntuu että vasta äsken oli syksy ja nyt on jouluun enää kolme viikkoa. Ihanaa! Tästä joulusta erityisen mukavan tekee se, että Bodycampin valmentajat lupasivat vapaasyöntipäivän kaikille sitä haluaville. :) Itse ajattelin toteuttaa sen niin, että aattona saan syödä herkkuja tai muita dieettiin kuulumattomia ruokia niin halutessani, enkä edes yritä kuluttaa ylimääräisiä kaloreita liikkumalla entistä enemmän. Joulu on nimittäin varattu vain ja ainoastaan perheelle. <3 Seuraavana päivänä palaan toki takaisin ruotuun, joten tuskin kovin suurta vahinkoa tuosta yhden päivän rennommasta syömisestä projektilleni on.
 


Viikonlopun vietimme anoppilassa. Lauantaina oli tarkoitus lähteä yhden Ms. Fitnessläisen kanssa Oulun ryhmätapaamiseen, mutta pahaksi onneksi reissukaveri nukkui pommiin joten tapaaminen meni sivu suun. :D No tammikuussa Tampereen tapaamiseen sitten paremmalla onnella. Loppupeleissä päivästä tuli kuitenkin ihan kiva, vietettiin aikaa perhen kesken, kävin salilla ja illalla mentiin lasten kanssa moikkaamaan perhetuttuja. 
 

  
Viikonloppuna minulla oli tottakai omat ruoat mukana. Meiltä uupuu kunnollinen kylmäkassi, joten hauskuutin kavereita raahaamalla evääni Fostersin olutkassissa. :D No hyvin hoiti hommansa, ja oli just eikä melkein mitoitettu noille rasioille!


Salitreeneistä oon tykänny tosi paljon. Kiva että ohjelma on nelijakoinen, mukavaa vaihtelua siihen että olisi vain ylä- ja alavartalon ohjelmat ja tekisin niitä kahdesti viikossa. Kerran viikossa teen salin päätteeksi intervallitreenin ja voin kertoa että hiki tulee! 

Tuntuu että tällä hetkellä elämä rullaa mukavasti, on tämä valmennus, saan olla kotona lasten kanssa mutta pieniä työkuvioita on myös suunnitteilla. Pitkästä aikaa oon tyytyväinen elämääni ja odotan innolla tulevaa. :) 

Tänään tuli veronpalautuksetkin, perinteisestihän ne menee yleensä joululahjojen ostoon ja niin myös meikäläisellä. Tosin summa jonka sain oli sen verran pieni, että hieman pitää satsata myös omasta pussista. Vaikka viikonloppuna kiersin parin tunnin ajan kauppoja, en löytänyt MITÄÄN. Voitteko kuvitella?? Lähdin kauppakeskuksesta tyhjin käsin. :D Pitänee siis joku ilta perehtyä nettikauppojen tarjontaan ja tilata joululahjat netistä.

Joko teillä on jouluvalmistelut kovassa vauhdissa ja joululahjat ostettuna? Meneekö joulu dieetillä vai kinkusta ja konvehdeista nauttien? :)